Tervetuloa lukemaan blogia, joka on itselläni ensimmäinen laatuaan. On uudistumisen aika ja tuntuu, että omat ajatukset vihdoin työnikin suhteen alkavat kuoriutumaan juuri sellaiseen muotoon kuin olen aina toivonutkin. Ehkä myös omat piilossa olleet unelmat saada luotua tästä kaikesta jotain tekstimuotoon ovat samalla heränneet. Kävin kesäloman alkupuolella luovan kirjoittamisen - työpajassa. Ehkä siellä istutin vaivihkaa itseeni pienen kipinän kirjoittamiseen.

Olen aikoinani kirjoittanut paljonkin. Ihan vain omaksi ilokseni. Ihan kaikesta. Omat kirjoittamiseen liittyvät ennakkokäsitykset ovat aina olleet kuitenkin kompastuskivi. Vaikka luen paljon, on oikein kirjoittaminen itselleni haaste enkä aikoinaan koulussakaan siihen jaksanut keskittyä. Kirjoitin silti pitkiä ja hauskoja tarinoita, joita kaikki lukivat mielellään. Harmikseni kieliopillisesti erilainen teksti piti omat äidinkielen arvosanani aina matalalla. Mielikuvituksesta kun ei taidettu silloin kovin suuria numeroita jaella ;) En juuri koskaan lukiessani itse huomaa kirjoitusvirheitä. Ne eivät kerro minulle ikinä mitään. Keksityn itse lukemiseen ja sen tuomaan tarinaan.

En myöskään ole täydellinen kirjoittaja itsekään. Saan usein kommentteja mm. Instagramin sisällöstä ja kuinka sieltä joku on bongannut pieniä virheitä. Jos jollakin on aikaa moiseen, niin heillä tulee varmasti olemaan hauskaa tämän blogin parissa. Suokoon se heille. Minä kirjoitan ja iloitsen joka sanasta. Tämä tuntuu hyvältä.

Blogi tulee täyttymään omista ajatuksista yrittäjyydestä, tästä työstä, jota teen ja rakastan ja elämästä, jota elän. Se tulee pitämään sisällään ideoita, syvällisempiä mietteitä ja ilonkiljahduksia myös meidän arjestamme tämän työn keskellä. Työ joka mielestäni on myös elämäntapa ja suuri osa minun identiteettiäni. Haluan tehdä tätä minun tavallani ja sielussani saakka tunnen, että se on juuri nyt se oikea tie. Uskon vahvasti, että myös menneet vuodet ovat minut tähän johdattaneet. Niin kuin varmasti meillä kaikilla. Tämä hetki on tulosta kaikesta koetusta. Oletko itse tyytyväinen tähän hetkeen? Missä olit 5 vuotta sitten? Missä olet vuoden päästä? Isoja kysymyksiä, mutta tärkeitä.

Täältä voit löytää vinkkejä ruoanlaittoon, itse varhaiskasvatukseen tai mietteitä siitä millaisena maailma näyttäytyy minulle äitinä. Saatan avata omia ajatuksia yhteiskunnasta missä elämänne tai kirjoittaa hauskaa tarinaa siitä, miten meidän retkemme lähikodalle sujui yhdessä hoitolasten kanssa. Kaikkea on siis luvassa, maan ja taivaan väliltä, joskus sen ulkopuoleltakin =D

Kesälomani alkaa hiljalleen tulla päätökseensä ja ajatukset näin yrittäjänä ovat olleet työssä kuitenkin lähes päivittäin. Sekään ei haittaa, jos tykkää siitä mitä tekee.

Linnunpojassa alkavat uudet tuulet puhaltamaan, kun uusia ihania pieniä aloittaa päivähoidossa. Sanoin kauniit ja herkät heipat yhdelle lapselle, joka tuli Linnunpoikaan alle vuoden ikäisenä ja nyt syksyllä suuntaakin jo esikouluun. Täällä meillä se tarkoittaa suoraan koulumaailmaan hyppäämistä pieneen kyläkouluun. Isoja asioita siis tapahtunut ja tapahtuu.

Elokuussa ryhmässäni on viisi ihanaa lasta (omieni lisäksi =)), joiden kanssa luomme arjen, josta me pidämme. En malta odottaa. Olen suunnitellut ihania juttuja ja uskon, että pääsen myös itse jälleen täysin uudelle matkalla ryhmän kanssa, josta en vielä edes tiedä.

Olisi ihana kuulla millaista sisältöä toivoisitte. Tiedän jo nyt, että tämä blogi tulee elämään omaa elämäänsä. Tulen kirjoittamaan aina kun siltä tuntuu ja sisältö voi tuolloin olla mitä tahansa :D Kuitenkin mahdollisia lukijoita olisi myös mukava ilahduttaa toiveaiheilla. Jos sinulta sellainen löytyy, niin kommentoi vaikka nimettömästi alla olevan linkin kautta. Viesti putkahtaa minulle suoraan sähköpostiin, jota luen päivittäin =)

Instagram on mahtava työkalu levittämään tietoisuutta mm. omasta työstä näin yrittäjänä, mutta koen, että pidemmille pohdinnoille tämä voisi olla hyvä alusta. Se jää nähtäväksi. Mielenkiinnolla itse odotan mitä tuleman pitää.

Vielä on kesää jäljellä ja siitä otetaan kaikki irti. Näin syksyn lapsena kuitenkin jo odotan ruskaa, pimeneviä iltoja ja raikasta tuulahdusta poskilla metsässä kävellessä.

-Katja

Towards a new  season and the first blog post ever!

Welcome to read the blog, which is the first of its kind for me. It's time for renewal and it feels like my own thoughts about my work are finally starting to hatch into exactly the form I've always hoped for. Perhaps my own hidden dreams of creating something out of all this into text form have also arisen at the same time. At the beginning of the summer holidays, I went to a creative writing workshop. Maybe that's where I quietly planted a little spark in myself to write.

I have written a lot in my time. Just for my own enjoyment. Just about everything. However, my own preconceptions about writing have always been a stumbling block. Even though I read a lot, writing correctly is a challenge for me, and I didn't have the energy to concentrate on it even at school. I still wrote long and funny stories that everyone loved to read. Unfortunately, the grammatically different text always kept my native language grades low. It was out of imagination that we didn't think we were handing out very big numbers at the time;) I hardly ever notice spelling errors when I read. They never tell me anything. Invented for self-reading and the story it brings.

I'm also not a perfect writer myself. I often get comments e.g. About the content on Instagram and how from there someone has spotted small bugs. If anyone has time for that, they will definitely have a great time with this blog. May it be granted to them. I write and rejoice in every word. This feels good.

The blog will be filled with my own thoughts about entrepreneurship, the work I do and love, and the life I live. It will also contain ideas, deeper reflections and shouts of joy from our everyday life in the midst of this work. Work, which I think is also a way of life and a big part of my identity. I want to do this my way and in my soul I feel that it is the right path right now. I strongly believe that the past years have also led me to this. As I am sure we all do. This moment is the result of all that has been tested. Are you satisfied with this moment? Where were you 5 years ago? Where will you be in a year? Big questions, but important.

Here you can find tips on cooking, early childhood education yourself or thoughts on how the world looks to me as a mother. I might open up my own thoughts about the society where you live or write a funny story about how our trip to the local hut went together with the care children. So everything is in store, between heaven and earth, sometimes outside =D

My summer vacation is slowly coming to an end and my thoughts as an entrepreneur have been working almost daily. It doesn't matter if you like what you do.

New winds begin to blow in the Linnunpoika (baby bird when new lovely little ones start in daycare. I said a beautiful and delicate goodbye to one child who came to Linnunpoika when he was less than a year old and is now heading to preschool in the autumn. Here for us, it means jumping straight into the school world to a small village school. So big things have happened and are happening.

In August, my group has five wonderful children (besides my own =)) with whom we create an everyday life that we like. I can't wait. I've planned wonderful things and I believe that I'll be able to go on another completely new journey with a group I don't even know about yet.

I would love to hear what kind of content you would like. I already know that this blog will take on a life of its own. I will write whenever I feel like it, and the content can be anything :D However, it would also be nice to delight potential readers with wishful topics. If you have one, please comment anonymously via the link below. The message pops up for me directly in the email I read daily =)

Instagram is a great tool for spreading awareness about my own work as an entrepreneur, but I feel that this could be a good platform for longer reflections. That remains to be seen. I'm curious to see what's to come.

There is still summer left and we will make the most of it. However, as a child of autumn, I am already looking forward to autumn, darkening evenings and a breath of fresh air on my cheeks while walking in the forest.

Warm regards, Katja